Tänä aamuna perinteinen yöretkemme onnistui. Heräsimme puoli kolmelta,
pakkasimme koriin kaakaota, kahvia ja sämpylöitä ja soudimme Eteissaareen Voipaalla.
Ensi pilkahdus auringosta näkyi heti saareen rantauduttuamme.
Kello oli yli puoli neljän.
Aamiaskivi on aina tämä sama. Sen päällä istumme eväitä nauttien
ja auringon kultaista valoa ihaillen.
Vaellamme ohi valkolehdokkiesiintymän, jossa tänä vuonna on vain yksi kukkiva yksilö.
Kivikkoinen rinne ottaa valoa vastaan.
Metsässä on monen maja omassa rauhassaan.
Saaren toisessa päässä valo tulvii..
.. ja sen väri on houkuttelevan lämmin.
Maitohorsma kukoistaa kivillä.
Vanhaa halavakasvustoa auringonnousun puolella.
Saaren päässä näkyvät Kirkkokivet.
Kurjenjalka ojentautuu.
Koivunlehdissä näkyy hentoa kastetta.
Karussa maastossa sitkeät säilyvät.
Tyyni Voipaanselkä.
Järvikortteen aamuhelmiä.
Puiden yhteiseloa ei kukaan riko, saari on Metsähallituksen.
Hämähäkkiseitistö peittoaa varvikkoa.
Mustikkaan ei ole vielä kiire, mutta ensimmäiset maistajaiset saimme.
Vielä puoli kuusi valo tulee aivan viistosta.
Kotirannassa kello kuudelta.
Lähde sinäkin ottamaan aurinko vastaan. Valoisimmat ajat jatkuvat vielä.
