Talvinen Pisa

Pyhä paikka Pisa tulee aina olemaan uudenlaisia elämyksiä tulvillaan. Niin nytkin tammikuussa, kun tykkylumiset puut huojuivat korkeuksissa ja saivat kulkijan mielen nöyräksi.

Salmenpellontieltä lähtevällä polulla oli aavistus siitä mitä tämä oikutteleva talvi on puustolle tehnyt.

Monet latvat ja latvukset olivat saaneet kumartua maahan asti.

Maasto oli täynnään katkenneita suuriakin puita. Tämä kuusi seisoi vielä vakaana.

Polun varrelle oli syntynyt valoisia aukioita puiden kaatuessa tuulissa ja raskaan painon alla.

Pisan jyrkänteelle tullessa lumen ja huurteen valkoinen väri muuntui sadoiksi sävyiksi.

Pyhät puut - rauha

Pienet haasteet antavat lisäpotkua kohti huippua

Valkoinen

Holvien kautta historiallisille rajoille

Täyssinänrauhan rajamerkkien luona

Ahmimme talven runsasta kauneutta, huokailemme.

Tornille kiivettyämme maisema näyttäytyy varsin laajasti, vaikka on pilvinen päivä

Näkötorni on huurtunut melkein umpeen, mutta ei se nousemista haittaa.

Lastukosken suuntaan

Takana Tahko

Kypäräinen ja Ala-Siikajärvi taustalla

Parhaita elämyksiä parhailla paikoilla

Pisa on huippupaikka niin kesäiselle kuin talviselle retkelle. Salmenpellontieltä on suorin yhteys Pisan huipulle, vaikkakin nyt on kaatuneita puita polun päällä. Osaava retkeilijä ei kuitenkaan eksy, vaikka joutuisi kiertämään hiukan, elämykset korvaavat vaivan.

Kohde on Metsänpiian suosikki numero 1. Tuletko mukaan ensi kerralla?