Saari on varattu luonnon ystävien virkistyskäyttöön. Etelärannalla on laavu jätepisteineen ja käymälöineen. Pohjoisrannalla on isoille veneille tarkoitettu laituri, ja vastarannalta Ranta-Toivalan rannasta voi lainata venettä tai tulla omatoimisesti kanootilla Toivalansalmen yli ison laiturin viereen.
Saaren historia on tarina sinänsä. Karhonsaareen perustettiin Pohjois-Savon ensimmäinen höyrysaha 1870-luvun puolivälissä. Se työllisti parhaillaan parisataa ihmistä, lisäksi siellä toimi muutaman kymmenen vuoden ajan myllykin. Sahan toiminta loppui 1910-luvulla. Tässä lienee muistoesine noilta ajoilta.
Lehtokasvillisuus on saaressa runsasta ja rehevää. Monipuolinen eläimistö viihtyy siellä myös. Saaressa näkyy Kymi-yhtiön vaikutus vuosien 1916-1982 välillä. Siellä harjoitettiin maataloutta ja siellä sijaitsi metsänhoitajien kesänviettopaikka. Tilanhoitaja piti huolessaan 11 ha peltoja ja monipuolista karjaa. Metsänhoidossa kokeiltiin useita ulkomaisia puulajeja, joista osa kasvaa nykyisinkin saarella.
Saaren itäpuolella on yhä pystyssä punatiilinen kuivaamorakennus, joka kuuluu Pohjois-Savon luontopiirille.
Sahateollisuusajoilta ei muita rakennuksia ole säilynyt.
1960-luvulla saaren pellot metsitettiin ja karja hävitettiin. 1980-luvun alussa saari tuli Kuopion kaupungin omistukseen. Osa istutetuista pelloista avattiin ja nykyisin suojelualueen ulkopuolisia metsiä hoidetaan puistometsinä. Täällä mm. jalavia ja salava.
Nykyiset puulajipolut kiertävät saaren itäosissa, jossa esitellään noin kolmekymmentä kohdetta, Nimikylttejä on 80 puu- ja pensaslajin kohdalla. Metsälehmukset lienevät saaren vanhimpia. Polut ovat todella helppokulkuisia ja sopivat niin lapsille kuin vanhuksillekin.
Kallaveden Kelloselkä aukeaa etelärannan laavupaikalta.
Ranta-Toivalan puolella Virtasalmen yläpuolella kohoaa jyrkkä kallioharjanne. Molemmat kalliot kuuluvat Natura-2000-verkostoon ja ovat suojelualueita, joita pidetään luonnontilaisina aarnialueina.
Karhonsaari mainittiin Suomen sodan (1800-luvun alku) yhteydessä. Toivalassa oli armeijan tukikohta ja Karhonsaari oli hyvä tähystyspaikka. Joukkojen johtajana toiminut eversti Sandels on saanut nimikkokivensä kallioharjanteen päälle. Hänen aikojen kiviä ne eivät kuitenkaan ole.
Metsänhoitajalle on omistettu muistokivi huvilarakennusten lähelle.
Polkuja riittää kierreltäviksi. Nämä pitkospuut johtavat pienen lammen ympärille.
Pesäkuusi
Kartiovalkokuusi
Savo-Karjalan luontopiirin hallitsemat jäljellä olevat rakennukset ovat lähinnä pohjoisrannan puolella. Rakennuksia käytetään mm leirikäytössä ja tapahtumissa. Vuokrauskäytännöstä ja saaresta lisää tässä.
Toivalansalmi ja rantasauna elokuussa 2017.
Saarireissu oli suuri elämys ja sen haluaa kokea uudelleen, ehkä keväällä, kun linnut ja koko vihreä luonto herää kukoistukseen.
Tällaisten luontokohteiden toivoisi säilyvän arvokkaana retkikohteena jälkipolville historioineen. Kallaveden vesi ja rannat tulisi säilyttää niin puhtaina kuin mahdollista, jotta terveellinen elämä olisi meille kaikille tarjolla nyt ja huomenna. Pidetään luonnon puolia!
Retki tehtiin elokuussa 2017
Tietolähteenä käytetty saaren opastaulua
Kartta kohteesta